Tänään siis lähdettiin kauheassa vesisateessa Kankaanpäähän. Alunperin kouluttajana piti olla Maria Aaltonen, mutta hänen piti lähteä viemään koiraansa Helsinkiin joten hän hommasi sijaisekseen Marko Mäkelän. Ohjattavanani oli tänään siis Oona, ja lajina agility. Koko päivän oli satanut, ja sää pysyi samanlaisena. Ryhmässä oli kerrallaan 5 jäsentä, kaikilla vähän erilaisia ongelmia. Oonan kanssa mentiin ensimmäisenä, ja homma meinasi tyssätä alkuunsa kun tuli kauhea sadekuuro ja koira meinasi karata suojaan. Kyllä se käskyllä pysähtyi, mutta meno oli vähän normaalia haluttomampi.

Ensimmäisenä otettiin vain pieni pätkä, 2 aitaa perkkäin ja siitä mutkaputkeen (kauimmaisesta sisään) ja sen jälkeen aita ja vasemmalle aita. Ohjasin alun ensin oikeaa puolta, ei oikein toiminut koska Oona meni putken ohi katsomaan PK-estettä. Siinä sitten Marko neuvoi miten voisi tehdä, ja kokeiltiin sama vasemmalta puolen. Aluksi pelkäsin että koira karkaa lähimmästä putkensuusta sisään mutta sehän toimi! Aidat meni helposti, aluksi palkkasin nameilla mutta kokeiltuani patukkaa heitin namit pois, kun Oonaa selvästi kiinnosti enemmän leikkiminen.

Itselleni uutta oli myös se, että jos koira meni väärän radan, heti piti koira palkata ja kehua. Sitten juteltiin taas vähän aikaa, mikä meni väärin, miksi ja miten se pitäisi tehdä. Meillä ollaan yleensä vain otettu este uusiksi ja sen jälkeen palkattu. Mutta kun tuota nyt ajattelee, niin kyllä siinä jokin logiikka on... :)

Jokainen sai olla noin 15min kerrallaan radalla, eli jokainen sai mennä 3 kertaa (viimeinen oli vain 5min pätkä). Toisella radalla taas putki-ongelmia, ja itselläni oli ohjaus hukassa. Ja sain hyviä neuvoja siihenkin, miten tehdä oikeat linjat Oonalle. Oona kun lukee rataa vähän itse, ja kun sitä ei pitäisikään mennä niin niin tulee ongelmia.Oonan kanssa ennen kaikkea on tärkeintä aikaiset käskyt, että se tietää jo ennen seuraavaa estettä mihinkä mennään. Muuten se tekee niin kuin parhaaksi näkee, eli se joka sattuu eteen. Mutta loppu toimi mahtavasti, sadekin loppui jossain välissä.

Viimeiseksi mentiin vielä keppejä, niissä ei mitään ongelmia. Oona tarvitsee vain yhden esteen ennen puojttelua, että hakee oikean välin ja vauhtiakin olisi. Ja kepeillä palkkaus patukalla, joka heitetään sen eteen! Palkkaa ei kädestä... Ja namit voisi muutenkin heittää menemään Oonan kanssa, patukka ja pallo toimii paremmin. Mutta Oonan kanssa jatketaan perusasioiden harjoittelemista, ja ohjaaja opettelee tekemään Oonalle oikeat linjat esteille, sekä ohjaamaan selkeästi ja oikeaan aikaan...