Mutta meidän flatillisten ihmisten wappu on takuulla hauskempi. Ainakin niille jotka viettävät sitä koiransa kanssa. Meillä kun ollaan ainakin huomattu, että kun on joku juhla niin koiratkin sen huomaa. Ja sitten saa taas katsella niiden toilailuja... Viime juhannuksena Sani sai juotua osansa myös boolista (onneksi otti alkoholitonta, niitä mansikoita se siitä vain halusi...)

Nyt tosin koirat joutuu karanteeniin, kun tänään käytiin ostamassa  expottia. Tuli eilen mieleen, että flattileiri alkaa viikon päästä ja koirilla ei ole minkäänlaista punkkisuojaa. Joten tänäaamuna kymmenen aikaan piti lähteä naapurikaupunkiin... Ajateltiin aluksi sellaista kaulapantaa, mutta jäljellä oli vain exspottia ja sellainen kaulapanta jonka kanssa ei voi mennä uimaan. :P

Ja nyt on siis tasan viikko flattileiriin! Mennään vasta perjantaina, kun töistä ei saatu yhtään vapaata. :P Erkkarikin on siis lauantaina, junnunarttuihin osallistuu 17 neitiä, ja suuren osallistujamäärän takia tuli tuomarinmuutos. Junnunarttuja arvostelee siis Tuula Pratt,
alunperin piti arvostella Sandra Stevenson Englannista. :/ Samana päivänä myös Oonalla silmätarkastus, täytyy katsoa missä välissä kerkeisi sen sielläkin käyttämään.

Äskön kävin koirien kanssa pienellä lenkillä, kun sade  hetkeksi taukosi. Oltiin otettu pallo mukaan, joten heittelin sitäkin sitten koirille. Tai oikeastaan Sanille ja Oonalle, Siru kerkesi jossain vaiheessa häippäämään kotiin...

 

 

 

                      



 

...Eli Nemo kävi taas päiväämme ilostuttamassa. Kun Nemo pääsi autosta ulos, oli meidän neidit heti kimpussa ja kohta pihaa kiersi epämääräinen musta koiraläjä. Mutta kyllä ne sitten vartin päästä rauhoittui, ja Nemokin kerkesi tulla moikkaamaan. Käytiin pienellä lenkillä, ja koirat kävi uimassa. Nemo tosin vain polskutteli pientareella, kerran kävi vahingossa uimassa.  :D Leikattiin sen kynnet, ja sen jälkeen pari noutoharjoitusta, annoin vinkkejä sen omistajalle Nemon koulutuksessa.

Illalla käytiin agilitytreeneissä, Oonalla oli virtaa mutta korvat jäi kotiin. Ei otettu paljoa, harjoiteltiin lähinnä irtoamista esteille, ja tuli huomattua sellainenkin asia, että Oona ei niinkään paljoa kuuntele ääntäni/käskyjäni, radalla se menee siihen suuntaan kuin minä tai mihin osoitan. Toisaalta hyvä, mutta enemmänkin huono asia.. Nyt siis enemmän irtoamisharjoituksia namikipolla, ja treenejä joissa en käytä käsiä vaan ääntäni, jos se alkaisi kuuntelemaan. :)

Sanilla on selkä ihan jumissa, täytyy tilata sille hieroja.. Menee kyllä ihan innoissaan kaikkea, vauhtiakaan ei puutu mutta huomaa sen hyppäämisestä. Kankeaa ja hyppääjotenkin ylöspäin, ei käytä kunnolla selkäänsä. Nyt vain hierojaa etsimään...

Illalla mentiin kotona vielä Nemon kanssa agilityä, meidän minipuomia, keppejä ja hyppyjä ilman rimoja. Ja näyttelyseisomistakin harjoiteltiin, ja hyvinhän se jätkä oppii. :D


Meidän pikku pystykorvainennoutaja <3


Jäbä seisoo

           
            Tässä saaliina pupu (pehmolelu kylläkin, mutta hyvin sekin näyttää toimivan..)

Tänään tuli myös tilaamani damit, ja niiden mukana 100€ lasku... Dameja tilasin siis 10kpl, nyt päästään kunnolla harjoittelemaan! Lisäksi tilasin mustan koulutushihnan, koulutushihna tuli mutta väri oli kylläkin pinkki... Ja sitten olin tilannut vielä Agilityn ABC-kirjan, nyt saa sitten isä ruveta rakentamaan esteitä kun ohjeetkin hommattiin! :D

Eli tänään oli vuorossa Sani, ja tällä kertaa kouluttajana oli Maria Aaltonen. Sää oli vielä huonompi kuin eilen, mutta se ei Sania haitannut. Sani toimii joskus jopa paremmin vesisateella (tai sitten muilla menee huonosti vesisateella) :D Meitä oli kaksi 1-luokkalaista ja kaksi 3-luokkalaista, joten samalla radalla ykkösluokkalaiset (eli me) mentiin helpompi versio ja kolmosluokkalaiset meni vaikeampaa rataa.

Saatiin hyviä neuvoja vähän kaikkeen, erityisesti omaan liikkumiseeni. Sanin kanssa nyt vain harjoittelemaan eteenpäin irtoamista (eli takaaleikkausta), aitojen takaakiertoa ja putken suun löytämistä. Joten namikippo käyttöön, näytti toimivan myös agilityssä.

Sanille täytyy nyt vain tilata hieroja, aitojen hyppiminen oli vähän vaivalloista. Tai ei sitä muuten suorituksessa näkynyt, vauhtia yms. oli mutta hyppäsi vähän pystyyn ja omituisessa asennossa. Joten pentujen jälkeen sen selkä jumissa, ja se vähän verotti liikkumista ainakin lopussa.

Ja omaan äänenkäyttööni täytyy myös kiinnittää huomiota. Ääneni kuulemma menee välissä vähän "kimeäksi", Sanin kanssa toimii paremman kannustava ääni, jossa vähän ikään kuin haastan sitä koko ajan...

Tänään siis lähdettiin kauheassa vesisateessa Kankaanpäähän. Alunperin kouluttajana piti olla Maria Aaltonen, mutta hänen piti lähteä viemään koiraansa Helsinkiin joten hän hommasi sijaisekseen Marko Mäkelän. Ohjattavanani oli tänään siis Oona, ja lajina agility. Koko päivän oli satanut, ja sää pysyi samanlaisena. Ryhmässä oli kerrallaan 5 jäsentä, kaikilla vähän erilaisia ongelmia. Oonan kanssa mentiin ensimmäisenä, ja homma meinasi tyssätä alkuunsa kun tuli kauhea sadekuuro ja koira meinasi karata suojaan. Kyllä se käskyllä pysähtyi, mutta meno oli vähän normaalia haluttomampi.

Ensimmäisenä otettiin vain pieni pätkä, 2 aitaa perkkäin ja siitä mutkaputkeen (kauimmaisesta sisään) ja sen jälkeen aita ja vasemmalle aita. Ohjasin alun ensin oikeaa puolta, ei oikein toiminut koska Oona meni putken ohi katsomaan PK-estettä. Siinä sitten Marko neuvoi miten voisi tehdä, ja kokeiltiin sama vasemmalta puolen. Aluksi pelkäsin että koira karkaa lähimmästä putkensuusta sisään mutta sehän toimi! Aidat meni helposti, aluksi palkkasin nameilla mutta kokeiltuani patukkaa heitin namit pois, kun Oonaa selvästi kiinnosti enemmän leikkiminen.

Itselleni uutta oli myös se, että jos koira meni väärän radan, heti piti koira palkata ja kehua. Sitten juteltiin taas vähän aikaa, mikä meni väärin, miksi ja miten se pitäisi tehdä. Meillä ollaan yleensä vain otettu este uusiksi ja sen jälkeen palkattu. Mutta kun tuota nyt ajattelee, niin kyllä siinä jokin logiikka on... :)

Jokainen sai olla noin 15min kerrallaan radalla, eli jokainen sai mennä 3 kertaa (viimeinen oli vain 5min pätkä). Toisella radalla taas putki-ongelmia, ja itselläni oli ohjaus hukassa. Ja sain hyviä neuvoja siihenkin, miten tehdä oikeat linjat Oonalle. Oona kun lukee rataa vähän itse, ja kun sitä ei pitäisikään mennä niin niin tulee ongelmia.Oonan kanssa ennen kaikkea on tärkeintä aikaiset käskyt, että se tietää jo ennen seuraavaa estettä mihinkä mennään. Muuten se tekee niin kuin parhaaksi näkee, eli se joka sattuu eteen. Mutta loppu toimi mahtavasti, sadekin loppui jossain välissä.

Viimeiseksi mentiin vielä keppejä, niissä ei mitään ongelmia. Oona tarvitsee vain yhden esteen ennen puojttelua, että hakee oikean välin ja vauhtiakin olisi. Ja kepeillä palkkaus patukalla, joka heitetään sen eteen! Palkkaa ei kädestä... Ja namit voisi muutenkin heittää menemään Oonan kanssa, patukka ja pallo toimii paremmin. Mutta Oonan kanssa jatketaan perusasioiden harjoittelemista, ja ohjaaja opettelee tekemään Oonalle oikeat linjat esteille, sekä ohjaamaan selkeästi ja oikeaan aikaan...

Tänään raahauduin koirien kanssa pellolle vähän harjoittelemaan. Mukaan otin vain 2 damia, kun pyörällä menin. Ekaks otin Oonan, Sanin jätin kauemmaksi kiinni.

Käytiin viemässä vanhaan paikkaan muisti, sitten n. 30m päähän johon jätin koiran istumaan. Menin vähän kauemmaksi heittämään markkeerauksen, ja palasin koiran viereen. Palatessani Oonan katse pysyi hyvin putoamispaikalla, mennessäni viereen jäi katsomaan minua. Meillä on sellanen hieno sana että "misäon?" jolloin koira sitten katsoo putoamispaikkaa (tai esim. eteenlähetyksessä eteen, tai käden suuntaan) ja sitten nimellä lähetän sen noutoon. Oona lähti vauhdilla, pelto oli tosi puskainen joten ei ihan suoraan saanut damia ylös mutta sen löydettyään toisen suoraa ja nopeaa käteen. Sitten lähetys taaksepäin muistille, lähti suoraa ja dami taas nopeasti ylös ja käteen. Tätä mentiin vielä pari kertaa, sitten vaihdoin Saniin.

Sanilla meni nyt harvinaisen huonosti, muistit ja markkeeraukset oli enemmänkin hakua. Yhtäkin 30m päässä olevaa markkeerausta kun lähetin hakemaan, niin koira juoksi pellon toiseen päähän ja siitä ojan yli haki jotain. Aikaisemmin sieltä oli kyllä lähtenyt rusakko kun tulimme, sen jälkiä varmaan seurasi. Huusin koiran takaisin, ei tullut heti ja kutsumiseni meni jo karjumiseksi. Se hidasti koiraa ennestään, ja itsellä meinasi siinä vaiheessa mennä jo hermo. Kun koira tuli, otin sen viereen ja lähetin hakuun. Taas painoi pellon toiseen päähän josta huusin sen takaisin. Haettiin yhdessa dami, siitä sitten vielä heitin damin ja Sanin lähetin heti hakemaan. Sen jälkeen Sani taas kiinni, ja Oona vuoroon.

Jätin Oonan istumaan, lähdin itse kauemmaksi viemään dameja. Nyt matkaa dameille oli jo melkei 100m, mutta Oona hakee yleensä niin laajasti että luulin sen siitä selviävän. Eka dami tulikin ihan hyvin, otin sen jälkeen koiran vierelle ja uudestaan lähetys. Nyt Oona jäi 3m päähän seisomaan, selvästi odotti että jostain olisi tullut heitto. Aikani sitä läheteltyä sain sen lähtemään, mutta pysähtyi taas katselemaan. Kun se sitten viimein löysi damin, toi sitä ehkä 2m kunnes pysähtyi, pudotti sen ja jäi kaivamaan jotain myyränkoloa. Kun kutsu ei tehonut, juoksin koiran luo, ja pistin sen etsimään damia. Nyt se sitten olisi lähtenyt kauemmaksikin etsimään, mutta pysäytin sen, ja tuli sekin dami käteen. Sen jälkeen vielä jätettiin muisti ja mentiin kauemmaksi. Sen haettuaan Oona taas vaihtoon ja Sani paikalle.

Viahdettiin paikkaa toiselle puolen peltoa kuin missä äsken oltiin (jossa rusakonjäljet häiritsivät). Nyt en ottanut Sanin kanssa mitään vaativaa, heitto ojan yli ja Sani noutoon. Dami ei oikein erottunut maasta, ja kun Sani ei nähnyt tarkkaa putoamispaikkaa niin kesti vähän ennen kuin löysi sen. Otettiin sitten vielä helppo heitto pellolle, Sani heti perään ja kun palautusvauhti oli vähän hidasta juoksin pakoon. Sanin saatua kiinni otettiin uusi heitto pellolle, Sani noutoon ja itse lähdin juoksemaan taas pakoon. Nyt tuli nopeaa ja lopetettiin harjoitus, kun Sanillakin oli hauskaa.


                     
                      Oona tulee muistilta.
                    
                     Oonan palautus ykkösmarkkeeraukselta.


                   
                    Sani tulee hakureissulta (joka kyllä oikeasti oli muisti)