Perämaan Noutajat

Hyvää Juhannusta flatillisille ja flatittömille!

2008-06-20T15:39:00+03:00

Mutta meidän flatillisten ihmisten wappu on takuulla hauskempi. Ainakin niille jotka viettävät sitä koiransa kanssa. Meillä kun ollaan ainakin huomattu, että kun on joku juhla niin koiratkin sen huomaa. Ja sitten saa taas katsella niiden toilailuja... Viime juhannuksena Sani sai juotua osansa myös boolista (onneksi otti alkoholitonta, niitä mansikoita se siitä vain halusi...)

Nyt tosin koirat joutuu karanteeniin, kun tänään käytiin ostamassa expottia. Tuli eilen mieleen, että flattileiri alkaa viikon päästä ja koirilla ei ole minkäänlaista punkkisuojaa. Joten tänäaamuna kymmenen aikaan piti lähteä naapurikaupunkiin... Ajateltiin aluksi sellaista kaulapantaa, mutta jäljellä oli vain exspottia ja sellainen kaulapanta jonka kanssa ei voi mennä uimaan. :P

Ja nyt on siis tasan viikko flattileiriin! Mennään vasta perjantaina, kun töistä ei saatu yhtään vapaata. :P Erkkarikin on siis lauantaina, junnunarttuihin osallistuu 17 neitiä, ja suuren osallistujamäärän takia tuli tuomarinmuutos. Junnunarttuja arvostelee siis Tuula Pratt,
alunperin piti arvostella Sandra Stevenson Englannista. :/ Samana päivänä myös Oonalla silmätarkastus, täytyy katsoa missä välissä kerkeisi sen sielläkin käyttämään.

Äskön kävin koirien kanssa pienellä lenkillä, kun sade hetkeksi taukosi. Oltiin otettu pallo mukaan, joten heittelin sitäkin sitten koirille. Tai oikeastaan Sanille ja Oonalle, Siru kerkesi jossain vaiheessa häippäämään kotiin...

Pystykorvainen noutaja...

2008-06-19T21:18:00+03:00

...Eli Nemo kävi taas päiväämme ilostuttamassa. Kun Nemo pääsi autosta ulos, oli meidän neidit heti kimpussa ja kohta pihaa kiersi epämääräinen musta koiraläjä. Mutta kyllä ne sitten vartin päästä rauhoittui, ja Nemokin kerkesi tulla moikkaamaan. Käytiin pienellä lenkillä, ja koirat kävi uimassa. Nemo tosin vain polskutteli pientareella, kerran kävi vahingossa uimassa. :D Leikattiin sen kynnet, ja sen jälkeen pari noutoharjoitusta, annoin vinkkejä sen omistajalle Nemon koulutuksessa.

Illalla käytiin agilitytreeneissä, Oonalla oli virtaa mutta korvat jäi kotiin. Ei otettu paljoa, harjoiteltiin lähinnä irtoamista esteille, ja tuli huomattua sellainenkin asia, että Oona ei niinkään paljoa kuuntele ääntäni/käskyjäni, radalla se menee siihen suuntaan kuin minä tai mihin osoitan. Toisaalta hyvä, mutta enemmänkin huono asia.. Nyt siis enemmän irtoamisharjoituksia namikipolla, ja treenejä joissa en käytä käsiä vaan ääntäni, jos se alkaisi kuuntelemaan. :)

Sanilla on selkä ihan jumissa, täytyy tilata sille hieroja.. Menee kyllä ihan innoissaan kaikkea, vauhtiakaan ei puutu mutta huomaa sen hyppäämisestä. Kankeaa ja hyppääjotenkin ylöspäin, ei käytä kunnolla selkäänsä. Nyt vain hierojaa etsimään...

Illalla mentiin kotona vielä Nemon kanssa agilityä, meidän minipuomia, keppejä ja hyppyjä ilman rimoja. Ja näyttelyseisomistakin harjoiteltiin, ja hyvinhän se jätkä oppii. :D

Meidän pikku pystykorvainennoutaja <3

Jäbä seisoo

Tässä saaliina pupu (pehmolelu kylläkin, mutta hyvin sekin näyttää toimivan..)

Tänään tuli myös tilaamani damit, ja niiden mukana 100€ lasku... Dameja tilasin siis 10kpl, nyt päästään kunnolla harjoittelemaan! Lisäksi tilasin mustan koulutushihnan, koulutushihna tuli mutta väri oli kylläkin pinkki... Ja sitten olin tilannut vielä Agilityn ABC-kirjan, nyt saa sitten isä ruveta rakentamaan esteitä kun ohjeetkin hommattiin! :D

Sanin kanssa oppimassa

2008-06-17T23:10:00+03:00

Eli tänään oli vuorossa Sani, ja tällä kertaa kouluttajana oli Maria Aaltonen. Sää oli vielä huonompi kuin eilen, mutta se ei Sania haitannut. Sani toimii joskus jopa paremmin vesisateella (tai sitten muilla menee huonosti vesisateella) :D Meitä oli kaksi 1-luokkalaista ja kaksi 3-luokkalaista, joten samalla radalla ykkösluokkalaiset (eli me) mentiin helpompi versio ja kolmosluokkalaiset meni vaikeampaa rataa.

Saatiin hyviä neuvoja vähän kaikkeen, erityisesti omaan liikkumiseeni. Sanin kanssa nyt vain harjoittelemaan eteenpäin irtoamista (eli takaaleikkausta), aitojen takaakiertoa ja putken suun löytämistä. Joten namikippo käyttöön, näytti toimivan myös agilityssä.

Sanille täytyy nyt vain tilata hieroja, aitojen hyppiminen oli vähän vaivalloista. Tai ei sitä muuten suorituksessa näkynyt, vauhtia yms. oli mutta hyppäsi vähän pystyyn ja omituisessa asennossa. Joten pentujen jälkeen sen selkä jumissa, ja se vähän verotti liikkumista ainakin lopussa.

Ja omaan äänenkäyttööni täytyy myös kiinnittää huomiota. Ääneni kuulemma menee välissä vähän "kimeäksi", Sanin kanssa toimii paremman kannustava ääni, jossa vähän ikään kuin haastan sitä koko ajan...

Oonan kanssa oppimassa

2008-06-16T23:37:00+03:00

Tänään siis lähdettiin kauheassa vesisateessa Kankaanpäähän. Alunperin kouluttajana piti olla Maria Aaltonen, mutta hänen piti lähteä viemään koiraansa Helsinkiin joten hän hommasi sijaisekseen Marko Mäkelän. Ohjattavanani oli tänään siis Oona, ja lajina agility. Koko päivän oli satanut, ja sää pysyi samanlaisena. Ryhmässä oli kerrallaan 5 jäsentä, kaikilla vähän erilaisia ongelmia. Oonan kanssa mentiin ensimmäisenä, ja homma meinasi tyssätä alkuunsa kun tuli kauhea sadekuuro ja koira meinasi karata suojaan. Kyllä se käskyllä pysähtyi, mutta meno oli vähän normaalia haluttomampi.

Ensimmäisenä otettiin vain pieni pätkä, 2 aitaa perkkäin ja siitä mutkaputkeen (kauimmaisesta sisään) ja sen jälkeen aita ja vasemmalle aita. Ohjasin alun ensin oikeaa puolta, ei oikein toiminut koska Oona meni putken ohi katsomaan PK-estettä. Siinä sitten Marko neuvoi miten voisi tehdä, ja kokeiltiin sama vasemmalta puolen. Aluksi pelkäsin että koira karkaa lähimmästä putkensuusta sisään mutta sehän toimi! Aidat meni helposti, aluksi palkkasin nameilla mutta kokeiltuani patukkaa heitin namit pois, kun Oonaa selvästi kiinnosti enemmän leikkiminen.

Itselleni uutta oli myös se, että jos koira meni väärän radan, heti piti koira palkata ja kehua. Sitten juteltiin taas vähän aikaa, mikä meni väärin, miksi ja miten se pitäisi tehdä. Meillä ollaan yleensä vain otettu este uusiksi ja sen jälkeen palkattu. Mutta kun tuota nyt ajattelee, niin kyllä siinä jokin logiikka on... :)

Jokainen sai olla noin 15min kerrallaan radalla, eli jokainen sai mennä 3 kertaa (viimeinen oli vain 5min pätkä). Toisella radalla taas putki-ongelmia, ja itselläni oli ohjaus hukassa. Ja sain hyviä neuvoja siihenkin, miten tehdä oikeat linjat Oonalle. Oona kun lukee rataa vähän itse, ja kun sitä ei pitäisikään mennä niin niin tulee ongelmia.Oonan kanssa ennen kaikkea on tärkeintä aikaiset käskyt, että se tietää jo ennen seuraavaa estettä mihinkä mennään. Muuten se tekee niin kuin parhaaksi näkee, eli se joka sattuu eteen. Mutta loppu toimi mahtavasti, sadekin loppui jossain välissä.

Viimeiseksi mentiin vielä keppejä, niissä ei mitään ongelmia. Oona tarvitsee vain yhden esteen ennen puojttelua, että hakee oikean välin ja vauhtiakin olisi. Ja kepeillä palkkaus patukalla, joka heitetään sen eteen! Palkkaa ei kädestä... Ja namit voisi muutenkin heittää menemään Oonan kanssa, patukka ja pallo toimii paremmin. Mutta Oonan kanssa jatketaan perusasioiden harjoittelemista, ja ohjaaja opettelee tekemään Oonalle oikeat linjat esteille, sekä ohjaamaan selkeästi ja oikeaan aikaan...

Taas vähän takapakkia...

2008-06-14T18:53:00+03:00

Tänään raahauduin koirien kanssa pellolle vähän harjoittelemaan. Mukaan otin vain 2 damia, kun pyörällä menin. Ekaks otin Oonan, Sanin jätin kauemmaksi kiinni.

Käytiin viemässä vanhaan paikkaan muisti, sitten n. 30m päähän johon jätin koiran istumaan. Menin vähän kauemmaksi heittämään markkeerauksen, ja palasin koiran viereen. Palatessani Oonan katse pysyi hyvin putoamispaikalla, mennessäni viereen jäi katsomaan minua. Meillä on sellanen hieno sana että "misäon?" jolloin koira sitten katsoo putoamispaikkaa (tai esim. eteenlähetyksessä eteen, tai käden suuntaan) ja sitten nimellä lähetän sen noutoon. Oona lähti vauhdilla, pelto oli tosi puskainen joten ei ihan suoraan saanut damia ylös mutta sen löydettyään toisen suoraa ja nopeaa käteen. Sitten lähetys taaksepäin muistille, lähti suoraa ja dami taas nopeasti ylös ja käteen. Tätä mentiin vielä pari kertaa, sitten vaihdoin Saniin.

Sanilla meni nyt harvinaisen huonosti, muistit ja markkeeraukset oli enemmänkin hakua. Yhtäkin 30m päässä olevaa markkeerausta kun lähetin hakemaan, niin koira juoksi pellon toiseen päähän ja siitä ojan yli haki jotain. Aikaisemmin sieltä oli kyllä lähtenyt rusakko kun tulimme, sen jälkiä varmaan seurasi. Huusin koiran takaisin, ei tullut heti ja kutsumiseni meni jo karjumiseksi. Se hidasti koiraa ennestään, ja itsellä meinasi siinä vaiheessa mennä jo hermo. Kun koira tuli, otin sen viereen ja lähetin hakuun. Taas painoi pellon toiseen päähän josta huusin sen takaisin. Haettiin yhdessa dami, siitä sitten vielä heitin damin ja Sanin lähetin heti hakemaan. Sen jälkeen Sani taas kiinni, ja Oona vuoroon.

Jätin Oonan istumaan, lähdin itse kauemmaksi viemään dameja. Nyt matkaa dameille oli jo melkei 100m, mutta Oona hakee yleensä niin laajasti että luulin sen siitä selviävän. Eka dami tulikin ihan hyvin, otin sen jälkeen koiran vierelle ja uudestaan lähetys. Nyt Oona jäi 3m päähän seisomaan, selvästi odotti että jostain olisi tullut heitto. Aikani sitä läheteltyä sain sen lähtemään, mutta pysähtyi taas katselemaan. Kun se sitten viimein löysi damin, toi sitä ehkä 2m kunnes pysähtyi, pudotti sen ja jäi kaivamaan jotain myyränkoloa. Kun kutsu ei tehonut, juoksin koiran luo, ja pistin sen etsimään damia. Nyt se sitten olisi lähtenyt kauemmaksikin etsimään, mutta pysäytin sen, ja tuli sekin dami käteen. Sen jälkeen vielä jätettiin muisti ja mentiin kauemmaksi. Sen haettuaan Oona taas vaihtoon ja Sani paikalle.

Viahdettiin paikkaa toiselle puolen peltoa kuin missä äsken oltiin (jossa rusakonjäljet häiritsivät). Nyt en ottanut Sanin kanssa mitään vaativaa, heitto ojan yli ja Sani noutoon. Dami ei oikein erottunut maasta, ja kun Sani ei nähnyt tarkkaa putoamispaikkaa niin kesti vähän ennen kuin löysi sen. Otettiin sitten vielä helppo heitto pellolle, Sani heti perään ja kun palautusvauhti oli vähän hidasta juoksin pakoon. Sanin saatua kiinni otettiin uusi heitto pellolle, Sani noutoon ja itse lähdin juoksemaan taas pakoon. Nyt tuli nopeaa ja lopetettiin harjoitus, kun Sanillakin oli hauskaa.


                      Oona tulee muistilta.

                     Oonan palautus ykkösmarkkeeraukselta.


                    Sani tulee hakureissulta (joka kyllä oikeasti oli muisti)

Jurvan epävirallinen EP CUP

2008-06-12T13:07:00+03:00

Tänään siis oltiin Jurvassa, agilityn merkeissä. Ei kyllä alkanut matka kovin hyvin, eksyttiin kerran ja kaksi kertaa mentiin ohi oikeasta kääntymispaikasta. Kun sitten vielä perille päästyämme huomasimme, että laukku (ja sen mukana myös rahapussi) oli jäänyt kotiin. Siinä sitten tovin kiroiltuani otin koirat pihalle ja päätettiin sitten edes jäädä katsomaan kisoja. Kun ilmottautumisaika päättyi, niin joku oli mennyt juttelemaan äitini kanssa. Kun hän sai sitten selville ettemme osallistuneet koska rahat oli jäänyt kotiin, niin hän meni kysymään tuomarilta olisiko mahdollista että maksaisimme myöhemmin pankkisiirrolla... Onneksi se sopi, ja loppujen lopuksi pääsimme kisaamaan! :D :D

Kummatkin koirat pistettiin mölleihin ( joo, Sani on jo kisannut virallisissa mutta he pistivät kummatkin koirat heti mölleihin ja avoimeen 1-luokan kisaan, niin en siinä sitten ruvennut korjailemaan, kunhan päästäisiin edes radalle..) Oona meni siis ensiksi, rata oli aika haastava möllikisaksi (sellaisia mutkia että Sanillakinteki tiukkaa) ja kun Oona kävi aina tarkistamassa putken ja pussin numerot ( sen piti itse tarkistaa, etten vain ohjaa sitä väärälle esteelle..) ja niistä yhteensä 10vp, muurilta putosi varmaan yksi pala, ja viimeisen aidan rima tippui. Saldona siis 20vp. Avoimen luokan rata oli todella haastava (yhteensä 2 ansaa). Oona meni aika puhaasti ja nopeasti, mutta renkaaseen tökkäsi. Oikealla puolella oli puomi, joka veti Oonaa puoleensa. Siinä sitten aika yritin saada sitä renkaasta läpi, jo lopuksi sitten vedätin sen niin että menin itse toiselle puolelle. Muuten siis puhdas rata, mutta renkaalta tuli hylky ( ja 10s yliaikaa kun siinä renkaalla vähän kesti). Mutta muuten ihan hyvin, Oonan kanssa haetaan nyt enneminkin kisakokemusta, niin ettei se häiriintyisi muista koirista eikä kisojen hälinästä.

Kuudes kerta toden sanoo ;)

Nyt se Oona pääsi sille puomillensa (vaikka vähän hyppäs, niin osu silti kontaktille)

Heti kun Oonan kanssa päästiin möllirata loppuun, niin vaihdoin koiran ja Sanin kanssa sama heti perään. Ne vaikeat mutkat Sani haki itse putkeen ja pussiin, muutenkin aika sujuvaa menoa. Paitsi loppusuoralla Sani juoksi putkesta tullessaan suoraan jalkoihini, siinä sitten vähän kompuroitiin mutta kuitenkin 0-rata. Aikakin oli hyvä kompuroinnista huolimatta, 15s radan ihanneajasta nopeammin, ja vielä 2.sija!
Toiselta radaltakin olisi tullut nolla, mutta karjunnastani huolimatta Sani meni väärästä päästä putkeen. :P Mutta aika taas hyvä, 10s ihanneajasta nopeammin. Kontaktit meni vähän kiireellä, puomin kontaktin otti aika huolimattomasti. Tällä radalla sai tosiaankin juosta, ja kun taas vein Sanin ja Oonan peräkkäin niin kunto meinasi loppua. :)

Kesä... :)

2008-06-07T16:30:00+03:00

Kesäloma alkoi... Vihdoin! Kyllä sitä ollaan jo odoteltukin. :D Nyt ei ole oikein kerennyt kirjoittelemaan, kun oltiin viikko luokan kanssa Ahvenanmaalla ja nyt ollaan nautittu kesästä.

Heti kun tulin Ahvenanmaalta, saatiin vihdoin selväksi kesän treenipaikka (agilityssä). Kun yhdistyksen kanssa ei olla vieläkään päästy selvyyteen omien esteiden suhteen, niin päästiin sitten Isojoella alkavaan ryhmään. Torstaina oltiin ekaa kertaa, ja olin posiitiivisesti yllättynyt koiriin. Porukkaa ei ollut paljon, ja tällä kertaa mentiin vain pieniä radanpätkiä jotta kouluttajamme sai selville minkä tasoisia koirat ovat. Oonalla riitti vauhtia, aitoja ei pistetty vieläkään korkeimmalle mutta meni todella hyvin. Vähän jännitti kun Oonan kanssa ei olla koskaan oltu agilityä harjoittelemassa niin että muitakin olisi ollut paikalla. Mutta hyvin pysyi handussa, ei edes yrittänyt lähteä katsomaan muita koiria. Sani oli keväällä vähän kyllästynyt hyppimiseen, meillä kotona on vain aitoja, kepit ja pieni puomi, joten siltä meni kotona vähän into touhuun... Mutta kun se siellä näki putken yms. esteet, niin kyllä sitä taas innostuttiin... Vuoroa odotellessa se oiekin tärisi, ja kun pääsi radalle ei ohjaaja meinannut pysyä mukana. :) Sanillakaan kovin usein ei tuollaista menoa näe... :D

Eilen mentiin pellolle tekemään parit jäljet kestokanilla, ja ajettiin ne läpi melkein heti. Oli kauhean tuulinen ilma, joten jäljestys meni vähän miten meni... Oona ei vieläkään tajunnut ideaa, saatuaan hajun se painoi menemään siihen suuntaa, ei toivoakaan että oltaisiin menty jälkeä pitkin. Sanillakin oli ongelmia, mutta kyllä se kestokani sieltä lopuksi hyvin löytyi. Sitten tehtiin vähän hakua, mukana oli vain 2 damia (niistä kestokaneista) joten jouduin vähän väliä juoksentelemaan pellolla. Oonan kanssa harjoiteltiin nopeata palautusta, Sanin kanssa irtoamista kauemmaksi. Hyvin meni, Oonaa rupesi lopuksi vähän kyllästyttämään joten en sitä pakolla ajanut hakemaan viimeistä damia kun tähän asti oli mennyt hyvin, joten Sani sai tehdä vielä pienen juoksulenkin. Dami tuli nopeasti ylös, vastatuuli varmaan vähän auttoi asiaa.. :)

Nyt ollaan käyty joka päivä koirien kanssa uimassakin, helle on sellainen että koirat saavat maata varjossa koko päivän. Treenejä ja lenkkejä ollaankin siirretty illempaan, päivisin polskutellaan vain luomassa tai yhdessä lammessa.

Kesän tullessa kaikilla näkyy taas olevan koiranpentu, itselläkin nyt sitten kauhea pentukuume... Piakkoin pitäisi syntyä yksi hieno kultsupentue, siitä saisi itselle näyttelykaverin ja nuorimmalle siskolle harrastuskoiran. Ja sitten olisi parikin todella mahtavaa flattipentuetta, joista itselleni toista harrastuskoiraa katsoin. Mutta parempi odottaa tuota oman koiran hankkimista siihen asti, että pääsen muuttamaan sellaiselle paikkakunnalle opiskelemaan missä olisi koirille koulutuksia. Nomekin kiinnostaa, joten paras vain odottaa siihen asti että tiedossa olisi jokin kurssi/ryhmä, mihinkä pääsisi sitten pennun kanssa. Tai sitten täytyy vain odottaa että saa sen ajokortin... Mutta tuo kultsupentue todella kiinnostaisi, mietityttää vain tuleeko neljäs koira liian pian Oonan jälkeen, vaikka sillä olisikin eri omistaja/ "hoitaja"... Siskolleni kun ei varmaan flattiä hommata, liian vaikea koira noin nuorelle, ja kultsutkin kun on niin hienoja koiria. :) Saisi Sirukin liittolaisen noita mustia otuksia vastaan...

Tuossa kuvassa Sirun kanssa oleva kissanpentu, josta kerroin jo aiemmin jäi sitten loppujen lopuksi meille (tai oikeastaan meni naapuriin veljelleni). :D Ei uskallettu antaa sitä kenellekkään, kun sillä oli vähän kaikenlaisia ongelmia.. Sen emä siis hylkäsi sen, mutta onneksi se selvisi ja pari viikkoa sitten sen mummu Pipsa otti sen hoiviinsa. Vähän kummallista, koska Pipsa ei yleensä siedä muita kissoja lähellään, ei varsinkaan pentuja. Ikää Pipsalla on nyt 15v. ja se ei ole useampaan vuoteen enää saanut pentuja, joten se päätti nyt sitten adoptoida pentunsa Pörrin pennun. Vieläkään se ei ole normaalikokoinen, mutta muuten se on terve, syö ja leikkii. Nimekseen se sai MiniMe (minimii). :D

Tuossa siis Oona, MiniMe ja sen emä Pörri päivänokosilla.

Tässä MiniMe ja sen adoptioäiti/mummu Pipsa (15v.)

Tässä MiniMe:n sisko Nella (aikaisemmasta pentueesta) sekä sen ensimmäiset pennut (vahinkopennut :P ) 3 päivän iässä. 2 narttua + uros, yksi narttu etsiskelee vielä kotia.. :) Nellakin on oikeastaan veljeni kissa, mutta kun naapurissa asutaan niin se vierailee meillä joka päivä.

Match Show Isojoki

2008-05-18T22:49:00+03:00

Tänään vietettiin koko päivä Isojoella. Mukaan lähti kummatkin lätyt, sekä nuoremmat siskoni. Luokkien arbostelu alkoi vähän myöhässä, kun oli niin paljon ilmottautujia. Joten saatiin odotella hetki. Aika kylmä ilma oli, aurinko ei paistanut ja tuuli kauheasti. Mutta parempi noin kuin olisi aurinko paistanut, meillä koirat toimii sitä paremmin mitä huonompi ilma on. Ainakin Sani, sen paras tulos on ollut mätsäreissä BIS3, ja silloin satoi kaatamalla koko ajan... Mutta Sani toimii oli ilma mikä hyvänsä, mutta jos aurinko paistaa niin se yleensä vie vähän virtaa pois.

Ensimmäisenä kehistä oli vuorossa lapsi&koira kilpailu, johon meistä osallistui nuorin siskoni ja Sani. Oli näköjään oppi mennyt perille, yleensä ongelmana on ollut se ettei siskoni keskity yleensä koiraan ja katselee vain missä tuomari menee. Tänään meni kaikki nappiin, arvosanaksi 10-. Miinus tuli siitä kun tuomarin tutkiessa ei saanut Sania pysymään oikein. Vaikka osallistujia oli paljon, niin tulos oli mielestäni aika helppo. Parilla synkkasi ja kaikki meni vaivattomasti ja nopeasti. Mätsärissä arvottiin myös kaksi 50€ arvoista lahjakorttia Musti&Mirri-kauppaan, ja lapsi&koira kisan voittaja sai kunnian arpoa ne. Siskoni meni arpomaan, joten lähdin sitten viemään Sania ja palkintoja häkille. Ensimmäinen arpa meni osallistujalle numero 115. En edes viitsinyt katsoa osallistumisnumeroitani, enhän minä koskaan voita mitään. Hetken päästä kun olivat katsoneet asian, niin toisen lahjakortin voittajaksi kuulutettiin sileäkarvainen noutaja Sani ja Emmi Kiviluoma. Kerrankin siskoni onnistui tekemään jotain oikein... ;)

Junior handler kisa oli heti seuraavana vuorossa, tällä kertaa kehään menivät toinen siskoni ja Sani. Osallistujia oli taas aika paljon, ja taso oli kova. Pääsivät kuitenkin ensimmäisestä pudotuksesta läpi 5 parhaan joukkoon. Sitten vaihdettiin koiria. Siskoni sai nuoren affenpinserin, sellaisen pienen mustan pomppivan karvapallon. :) Oli aika rauhaton, juokseminen meni hyvin mutta seisominen oli aika rauhatonta kun se pomppi koko ajan, eikä siskoni ollut koskaan ennen esittänyt pieniä koiria. Mutta eipä näyttänyt Sanin saanella esittäjälläkään olevan kokemusta flateistä... Asetteli jalat ja seisotti. Onneksi Sani on tottunut kaikkeen, joten se ei paljon ihmetellyt. Kolmiossa kuitenkin Sanin esittäjä piti hihnan Sanin karvien takana ja kireänä ylhäällä, josta olisi voinut tulla ongelmia... Sani ei nimittäin yhtään tykkää siitä, olisi voinut jarrata ja rimpuilla narusta irti ( siskoillani on kokemusta...). Mutta muuten hänkin esitti ihan huvin, näki että oli kokemusta koirien esittämisestä (vaikkei ehkä niiden flattien.) ;)

Isojen koirien kehät olivat viimeisenä, joten tuli vähän odottelua. Sanin pentu Nemo oli menossa mukana, joten ei ainakaan tylsää tullut. :D Sani oli ensimmäisenä vuorossa meidän koirista. Tuomari sanoi jo tullessaan katsomaan Sania että mehän ollaan nähty jo aikasemminkin, vieläkin sä jaksat näin hienosti esiintyä... Ja vaikka Sani oli jo niitä palkintoja putsannutkin talteen niin antoi silti punaisen nauhan, parina kun oli hieman rauhaton koira. Oonan pari olikin jo sitten vähän pahempi. Esiintyi tosi hienosti, mutta yhtä hienosti veti Oonakin. Tuotiin Oona kehään suoraan häkistä, jotta se ei olisi kyllästynyt, ja meni tosi mahtavasti! Paras esiintyminen tähän asti! :D Ja vaikka se Oonan parina ollut setterikin oli todella mahtava, niin tuomari kuitenkin antoi Oonalle punaisen nauhan, eron parin välille teki ehkä se että setteri oli hieman arempi. Mutta Oonalle 10+ suorituksesta!

Meiltä siis kummatkin koirat punaisten kehään. Sani veti vieläkin ihan täysillä, mutta enää tuomari ei sitä sijoittanut. Sen sijaan Oona jatkoi kehässä vaikka muut putoili... Kun enää 2 oli jäljellä, Oona ja eurasier Kiki, niin tuomarille tuli vähän miettimistä. Kummatkin olivat tähän asti menneet todella hienosti, Oonassa alkoi kuitenkin jo näkyä kyllästymisen merkkejä. Tuomari pisti kuitenkin koirat vielä juoksemaan kerran ympäri, ja osoitti sitten 2. paikan Oonalle. Parempi tulos kuin ikinä odotin, vaikka mielestäni Oona juoksi paljon paremmin kuin vastustaja. Mutta se kyllästyminen kai sitten rokotti pisteitä.. =) Mutta todella mahtava päivä oli!

Koirat palkintoinensa. Oona oikealla puolella ja Sani vasemmalla.

Sani ja sen voittama pokaali.. :)

Nemo kyläilemässä

2008-05-15T21:31:00+03:00

Nemo tuli tänään kyläilemään. :) Koirat sai taas riehua koko päivän pihalla, kun oli niin hieno ilma. Oona vähän pelästyi alussa, kun Nemo tuli täysiä päälle nuolemaan, joten ärähti. Sen seurauksena varoivat toisiaan pari tuntia,kumpikaan ei oikein tiennyt mennäkkö tutustumaan vai ei, kun ensitapaaminen meni vähän huonosti. Mutta kyllä se sitten siitä, lopuksi leikkivät pihalla ihan hulluina, kumpikin vuorotellen kumossa. Seuraava yö nukuttiin sitten kummassakin talossa rauhassa.. :D

Kolme lättystä.

Koko jengi. Sirukin joutui mukaan.. :D Nemolla vähän kiire. Paikallaolo vasta harjoituksen alla...

Koirat löysi takapihalta pesukarhun. Siis pehmolelun. Sen kanssa ne sitten vietti puoli tuntia pellolla, ja siitä voi varmaan hyvin arvata tuloksen , kun 3 lättyä leikkii pehmolelulla. Eli paljon siivoamista...

Nemo. Ikää kohta huimat 4kk.

Näin hienosti jätkä antaa jo tassuakin. :) Siis oikeaa tassua, väärää tassua ei missään tapauksessa anneta. Toinen käsky joka menee jo 100% on istuminen. Maahanmenokin menee viikko viikolta paremmin, nyt ei tarvita apua melkein enää ollenkaan. :D

Taas uimassa...

2008-05-14T18:50:00+03:00

....Mutta tänään tehtiin vaihteeksi noutojakin. Mukaan nappasin vain 2 damia, joten niillä oli pärjättävä. Hihnojakaan ei sattunut mukaan, mutta osaavatpahan nuo nyt paikallaan pysyä, Oonan kanssa täytyi vain olla tarkkana ettei karannut noutoon. Mutta sekin huoli oli turha, hienosti pysyi paikallansa vaikka olivatkin vierekkäin kun lähetin vuorotellen noutoon. Olen edes jotain osannut opettaa oikein... =) Siinä meidän lammikossa oli vain yksi huono puoli. Se on niin kapea, että jos meinaa tehdä pidempiä noutoja niin nuohan kekkasivat juosta rannan kautta lähemmäs ja sitten lähteä uimaan. Sani sen tajusi kun aikani huusin sille, että nyt mennään tuosta. Oonalle oli ihan turhe huutaa, kun se oli luvan saanut niin se painoi miljoonaa menemään. Sille otin sitten vähän lyhyenpiä, sellasia josta pistin sen suoraan menemään. Ihan hyvin ne meni veteen, kauheita loikkia lammikossa ennen kuin ruvettiin uimaan. :D Palautukset Sanilta hyvin, Oonalta välissä unohtui joten sain taas sen kanssa hetken "tapella". Oonalla kuitenkin plussaa oikeasta uimatyylistä. Ja kyllä ne damit lopuksi tuli ihan käteenkin asti.

Sani palauttaa

Tuo on luullakseni Oona.. ( ?! )

No tuossa ainakin on Oona. Huomatkaa, nyt ei ui enää pystyssä!!! :D

Oona hakemassa. Lähetin sen vähän kauempaa, jotta sain tältäkin sivulta kuvaa.

Sani palauttaa.Palautus tulee vähän kierron kautta, kun kohdallani oli aika jyrkkä rinne. Alas päästiin hienosti hyppäämällä, mutta ylös ei päästy vaikka yritettiinkin. =)

Sani kävi maanantaina myös rokotuksilla, päästiin samalla kyydillä kun Sanin pentua Nemoa vietiin ekoille rokotuksille. Oma eläinlääkärimme oli sairaslomalla, joten jouduimme menemään naapurikuntaan. Ihan pätevä lääkäri oli, teki kummallekkin tarkastuksen ja hienosti se Nemokin pöydällä pysyi. =)